Halloweenhumua

Happy Halloween! Avada Kedavra!

Kaikui eteisestä kun koululainen tuli perjantaina kotiin. Olen kuunnellut tuota jo viikon...hän aikoo olla Lordi Voldemort tai se-kenen-nimeä-ei-sovittakoon-mainittavan...jännitystä taitaa olla ilmassa sillä meillä on lauantaina lasten Halloweenpirskeet ja ystäviä on kutsuttu juhlimaan.

Meillä on hmm... ns. yhteisjuhlat nämä Halloweenit tai no alunperin minä ja ystäväni saimme noin kolme vuotta sitten päähänpiston, että "HEI!" Järjestetään yhdessä lapsille kummitusjuhlat. Mahtava idea! Ei siis tarvitse yksin nähdä vaivaa ja voimme kahvitella aikuisten kanssa samalla. Sovimme järjestävämme vuorotellen juhlat heillä ja meillä. Nooo siitä on nyt tosiaan aikaan kun lapsille näitä kemuja on pistetty pystyyn ja meillä alkoi jo pojan puolelta tulla painostusta,  joten nyt juhlat oli siis meillä- Hieman kerkesi välissä vuosia mennä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ?! Eikö?

Lampsin yhtenä iltana ystävälleni kahville ja sain mukaani säkin, missä oli koristeita, joita olimme tehneet yhdessä viimekertaisiin juhliin. Pussi kainalossa ja mietteet päässä porhalsin takaisin kotiin. Netistä vielä selailemalla ja napsimalla toisten ideoita ja muokkaamalla omat ideat sain aikaan tämmöisen paketin.

En ole niinkään hyvä juhlienjärjestäjä ja stressaan viimetippaan asti. Osaan tehdä ruokaa, mutta tämä leivontapuoli, kakkujen teko ja kaiken makean leipominen ei oikein ole minun juttuni, joten puolivalmiina siis suurin osa. Toivottavasti joku saa tästä helpotusta ja vinkkejä ensivuoden omiin kurpitsajuhliin ;)

Jätesäkit! Nuo, joka äidin pelastajat ja monikäyttöihmeet, niitä vaan kaikkialle ja koristekäyttöön. Jätesäkeistä on muuten moneksi. Näihin juhliin jätesäkit löysivät tiensä Voldemort-asusteena, pöytäliinana, popcornkulhona, pöytienhuppuina, tuolinpäällisenä ja verhona.

Vuoratessani jätesäkeillä kodin huonekaluja mietiskelin, että näitähän saa muuten muunkin värisenä. Synttärijuhliinkin mitä mainioimmat. Vaaleanpunaisia ja pinkkejä ja sinisiäkin löytyy ja taitaa olla pikkupusseina muitakin värejä vai onko ne vaan kaikki muut värit sittenkin pieniä? Onko joku löytänyt isoja värillisiä jätesäkkejä? Aion niin käyttää niitä meidän tulevilla synttärikemuillakin.

Aitoja kynttilöitä en viitsinyt laittaa palamaan kuin ihan ruokapöydälle ja eteiseen. Muuten käytin lyhdyissä patterikynttilöitä ja ne olivatkin kauniit tunnelmanluojat eikä niitä tarvinnut lasten touhutessa vahtia.

Olin muutama viikko sitten lueskellut lehdestä lastensyntymäpäiväjuhlista, joihin oli palkattu ammattivalokuvaaja. Ensin tietysti ajattelin, että  juupajuu kuka nyt ei kerkeisi kuvaamaan itse ja kaikki ystävätkin yleensä räpsii kännyköillä laspsistaan kuvia. Hetken juttua luettuani olinkin jo aivan toista mieltä- Tosiaan! Kun paikalla on palkattu kuvaaja jää juhlien järjestäjälle itselleenkin kerrankin aikaa nauttia ystävien seurasta eikä tarvitse muistaa kuvata kynttilänpuhallusta tai lahjojen avauksia tai olla valppaana hauskoja hetkiä tai ilmeitä varten. Nämä kaikki hoitaa palkattu kuvaaja-Kätevää!
Tuumasta toimeen. Sovin paikallisen valokuvaajan kanssa, että hän ottaa lapsista kuvat, jotka he saavat muistoksi pukujuhlista.

Kuvat otettiin meillä kotona sisällä ja kuvaajalla oli tarvittavat kankaat ja muut välineet. Meillä kävi kuvaamassa JEEMU Photography

Varoitus!! Tässä tulee muuten illan kaamein kuva- :D

Jokainen vieras sai nykäistä katosta oman kummituksen juhlista poistuessaan.

Ps. Käytin niitä meidän yhteisiä koristeita ja muutamat tein itse lisää, jotka juhlien jälkeen sujautin yhteiseen koristepussiin. Seuraavia juhlia odotellessa- Kuka se meistä ystävistä järjestääkään :D

Mitä näkyy pinnan alla?

Tätä oli odotettu koko talvi. Edellisten reissujen aikana Sea Life on aina jäänyt näkemättä, mutta nyt mennään vartavasten vain sinne. Linnanmäellä ollaan käyty ennenkin ja nyt jätettiin se puoli ainoastaan yhteen laitteeseen, jonka koululainen sai valita itse- hän valitsi legendaarisen kummitusjunan :D (Kyöpelinvuoren hotelli). 

Koko kesälomareissun huipentuma oli siis tässä: SEA LIFE Helsinki.

Malttamattomana ja jännittyneenä reissulainen odotti pääovella. Mikä parasta, Megalodonin ammottava kita heti ennen sisäänkäyntiä. Meidän koululainen on ollut aina kiinnostunut varsinkin dinosaurusten fossiileista ja paikoista mistä niitä etsitään vielä tänäänkin, mutta erilaiset hait ovat vieneet mukanaan ihan omanlaiseen maailmaan. Hän tietää niistä paljon ja jakaa myös äidille sillointällöin viisauttaan. Meidän perheessä ainoastaan minä olen sanonut ääneen, että varmasti johonkin maailman meriin on jäänyt esihistoriallinen megalodon ja joskus se vielä löydetään :O 

Ai nää on piraijoita? Okei...mää luulin, että ne on "pirullisemman" näköisiä, vaan en kyllä menis silti samoihin vesiin uimaan. 

Sea Life :sa oli rakennettu hienoja vesiaiheita ja putouksia sekä kaikki näytillä olevat "akvaariot" olivat mielestäni upeita. Niitähän olisi ihastellut ja kuvaillut vaikka kokonaisen päivän vaan meillä oli kyllä ihan tietty syy miksi oltiin tultu tänne..

Heiii! Tuolla! Tuolla näkyy!

Shh... jos vähän hiljempaa :D vaan ei voinut pojan intoa rajoittaa ei sitten yhtään! Sieltähän se lipui. HAI!

Täytyy myöntää, että kun tämä virtaviivainen petokala tuli näkyviin koko komeudessaan niin tuntui, että hieman aikaa ympärillä oli aivan hiljaista. On se jotenkin pelottavan karmiva, mutta samaan aikaan kaunis! Sitä vain jäi tuijottamaan huomaamattaan. Tässä siis syy miksi tulimme Helsinkiin asti lomareissulla.

Meillä oli niin monta lomareissun pysähdyskohdetta buukattu muutamalle päivälle, että jäi hieman harmittamaan kun eläintenhoitaja vinkkasi meille, että haiden ruokinta-aika on kohta, " Jäättekö katsomaan?"  No hitsit! Ei keretty jäädä odottelemaan. Kannattaa siis katsoa netistä tarkasti ennen kuin suunnittelee reissua tänne-vaikkapa nuo ruokinta-ajat ;)

Linkistä voi katsella lisää SEA LIFE Helsinki

Meillä matka jatkui, mutta oli kyllä näkemisen arvoinen paikka, suosittelen käymään ja ottamaan kiireetöntä aikataulua matkaan. Me mennään varmasti vielä uudelleen visiitille ja haitkin on silloin jo isompia:O

Keskikesän juhlaa saaressa

Juhannuslauantain vietin vanhempieni omistamassa pikkiriikkisessä mökissä saaressa Kalajoella. Mökki on säilytetty ihan alkuperäiskuntoisena ajalta, jolloin vaarini vielä kalasti ammatikseen.
Saari on aikoinaan ollut kalastajien pysähdyspaikka mereltä tulon jälkeen. Kalastajamökeissä on vietetty yö, selvitetty verkot ja perattu kalasaaliita.

Mökissä ei ole edelleenkään sähköä eikä sinne tule vettä saatika, että siellä olisi huussi.

Isä välillä kertoo omia lapsuusmuistoja  saaressa vietetystä ajasta ja niitä on hauska kuunnella vieläkin vaikka on jo aikuinen.

Isäni ollessa pieni on saaressa ollut ihan oma rottapopulaatiokin- ne ovat olleet täysin mustia. Jäniksiä näkee vieläkin ja lintukanta on kirjava. Kettukin on joskus saaressa pyörähtänyt. Saaren toinen puoli on luonnonsuojelualuetta edelleen.

Ukkonen kun iskee mereltä on se totista jytinää -siis ihan hirveetä! Kerran on ukonilma osunut kohdalle mökkeillessä ja myönnän, että toivoin vain näkeväni auringon.

Ennen saareen piti kahlata mantereelta ja kuljettaa kaikki tarpeellinen mukanaan. Sittemmin saaren ja mantereen väli ruopattiin, jotta siitä pääsi taas veneellä. Nyt saareen pääsee kaarisiltaa pitkin autolla oman mökin viereen tosin vain mökkien omistajat.

Muistan kuinka niin inhosin kahlaamista vaikka vettä ei ollut enimmillään kuin pikkutytön polveen saakka. Pikkusiskoni pääsi usein matkan mantereelta saareen isän reppuselässä ja minä kuljin perässä huitoen hulahula-vanteella veteen ja siihen oli syy!

Nimittäin pikkukalat -rapatuikut- niillä on piikki ja se käy kipeetä kun sen päälle astuu.

Saareen on nyt rakennettu uusia mökkejä ja peruskorjattu vanhoja. Vanhempieni mökki on kuitenkin saaren vanhimpia ja vielä sille ei ole tehty mitään. Kalajoen hiekkasärkät siintää kauempana ja särkät näkyvät rannalta. Juhannusjuhlinta kuuluu mökille asti, joten olimme taas kuokkavieraina kuuntelemassa rannalla musiikkia ja katsomassa kun helikopteri lennätti yleisöä.

Meitä on sisarusparvessa 4 naisihmistä ja kaikkien perheenjäsenten on oikeus käyttää mökkiä, näin on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin. On paljon mukavampaa käyttää mökkiä sovussa ja jakaa myös kustannuksia. Vaikka maisemat ovat kohdillaan ja meri-ilma virkistää oli meillä kuitenkin erityinen syy viettää aikaa mökillä juuri nyt.

ISO uudistus tapahtui tänä juhannuksena kun saimme mökin sisälle kompostoivan kuivakäymälän. Se oli syy miksi juhannusta siellä nyt vietettiin lauantaina asennushommissa.  Tätä uudistusta on odotettu vuosia. Kuinka mahdottoman onnellinen ihminen voi olla huussista :D kyllä vain! Nyt kelpaa.

Huussiksi valikoitui Kekkilän kuivakäymälä. Se oli monien vaihtoehtojen jälkeen järkevin ratkaisu saareen, koska mitään viemäröintejä ei ole ja kaikki kompostoituu. Luxusta on lämpöistuin ja kaunis muotoilu. Tällainen kaunotar suorastaan asennettiin mökkiin sisälle.

Kuva: Kekkilä

Koko juhannusyö piti kuitenkin perinteisesti valvoa ja näihin tunnelmiin sai mennä nukkumaan. Aamulla sitten keitettiin pannukahvit ja oleiltiin vielä hetki ennen pakkaamista ja kotia lähtöä.

DIY-Kranssi

Tee-se-itse projektiksi jotain pientä ja nopeatekoista?

Miten olisi hmm..Kranssi?

Tämä on helppo ja tarvikkeet tähän kranssiin ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä:
Eukalyptyksen muutama oksa, rautalankaa ja sivuleikkurit tms. pihdit.

Oksat ostin paikallisesta kukkakaupasta Kalajoen Kukkatalo.

Kranssi aloitetaan tekemällä rautalangasta haluamansa kokoinen pyöreä kranssipohja. Tein itse melko pienen, koska käytössäni oli 3 oksaa, mutta ne riittäisivät juuri haluamani kokoiseen kranssiin. 

Pohjan ollessa valmis aloitetaan laittamaan oksia rautalankapohjan ympärille, en kiinnittänyt näitä mitenkään vaan ihan vain kieputin yksitellen rautalangan ympärille näin...

Aikaa tekovaiheeseen meni n. 15 minuuttia. Tästä tulikin aika sievä. Eukalyptyksen oksat muuten tuoksuvat miedosti. Kranssin voi ripustaa vaikkapa juuttinarulla tai tehdä rautalangasta pienen ripustuslenkin, jos haluaa sen roikkumaan. Kaunis ihan näinkin pöydällä. Minulla oli kotona vain muutamaa narua ja hylkäsin ne heti rumuutensa puolesta :D ja laitoin ihan tavallista lahjapaperinarua.

Meillä valmis projekti löysi paikkansa keittiöstä kangastaulujen vierestä. On se vaan niin nätti!

"Omalla paikallaan"

Lasten Asuntomessut Museokylässä

Koska kävin Seinäjoella Asuntomessuilla oli tietysti reiluuden nimissä käytävä myös Lasten Asuntomessuilla Kälviällä.

Ne olikin tänävuonna järjestetty täällä Toivosen Eläinpuisto & Talonpojanmuseo.

Pikkuinen messualue koostui kahdesta pienestä pihapiiristä. Molempiin oli rakennettu asuinalue kolmesta talosta sekä pikkiriikkisestä pihasta ja pienestä kasvimaasta. Aluetta kiersi matala piha-aita.

Nämä olivat aivan valloittavan suloisia. Jokaisen leikki-ikäisen unelmapaikka!

Mukana oli 6 talotehdasta edustettuna ja Eläinpuiston oma pikkutalo sekä alueen ruokakauppa, jossa messuvieraat saivat vapaasti käydä leikkimässä ja ostoksilla.


DESIGN-TALO Nro 1

KREIVITALO Nro 2

TERMATER TILA Nro 3

Messukohteiden pihojen välissä oli kaikille asukkaille yhteinen pyykkinaru.

TERI-TALOT Nro 4

KANNUSTALO Nro 5

TEIJO TALOT Nro 6

Messukierroksen loputtua tutustuimme Toivosen Eläinpuistoon Eläinpuisto ja Museokylään Museokylä

Kävimme vielä kahvilla Savipirtti-Kaffila ja pyörähdin pikaisesti kahvion yläkerrassa sjaitsevassa Käsityö-ja lahjapuodissa.

Olettekos käyneet? Jos, ette niin käykäähän ihmeessä vaikka kahvilla.